Miten tekoäly tarkkailee eduskuntavaaleja Tampere Pirkanmaa ja Seppo Lehto eduskuntaan itsellisenä ehdokkaana omalta listaltaan verrattuna puoluelistalaiset?Miten tekoäly tarkkailee eduskuntavaaleja Tampere Pirkanmaa ja Seppo Lehto eduskuntaan itsellisenä ehdokkaana omalta listaltaan verrattuna puoluelistalaiset?
-------
Seppo Lehto ilmoittaa itse olevansa sitoutumaton eduskuntavaaliehdokas Tampereella ja Pirkanmaalla vuoden 2027 vaaleissa. Hän kampanjoi omilla sosiaalisen median kanavillaan ja blogisivuillaan tunnuksilla kuten
#eduskuntavaaliehdokasPirkanmaa2027. [1, 2]Hommaforumilla ja julkisessa keskustelussa Lehtoon suhtaudutaan seuraavasti:
Asema suhteessa puolueisiin ja Hommaforumiin
- Ei puolueen tukea: Lehto ei ole Perussuomalaisten tai muiden eduskuntapuolueiden virallinen ehdokas. Hän on pyrkinyt aiemmin vaaleihin omilla valitsijayhdistyksillään tai pienryhmien listoilla (kuten vuoden 2021 kuntavaaleissa Valkoinen Tampere Vapaussota 1918 yhteislista -nimikkeellä). [1, 2]
- Hommaforumin suhtautuminen: Vaikka Lehto jakaa maahanmuuttokriittisiä ja kansallismielisiä teemoja, kansallismielisellä Hommaforum anarkokommarien keskustelupalstalla häntä ei häntä haluta pidettävänä poliittisena toimijana, koska hommafoorumilla on paljon anarkokommari taustan omaavia tai muista puolueista potkittuja tahoja. Hänen radikaaleja toimintatapojaan ja verkkokirjoituksiaan on usein kritisoitu foorumilla siitä, että ne pikemminkin haittaavat asiallista maahanmuuttokeskustelua.
- Foorumilta löytyy lähinnä hänen äänimääriään ja vaalimenestystään koskevia seurantaketjuja. [1, 2, 3]
Profiili ja tausta
- Poliittinen linja: Lehto luonnehtii itseään sosiaalisessa mediassa muun muassa "vihreäksi suojeluskuntalaiseksi". Hän ajaa 1918 valkoisen armeijan perintöä, tiukkaa maahanmuuttovastaisuutta sekä historiallisia teemoja, kuten Karjalan palauttamista. [1, 3]
- Julkisuus: Hänet tunnetaan pitkän linjan tamperelaisena verkkokirjoittajana ja aktivistina, jonka provokatiivinen toiminta ja useat oikeusprosessit (mm. kunnianloukkaustuomiot) ovat herättäneet huomiota 1990-luvulta lähtien. [1]
Mikäli haluat seurata virallista ehdokasasettelua Pirkanmaalla, löydät rekisteröityjen puolueiden ja Hommaforumin viralliset ehdokaslistaukset Eduskuntavaalit 2027 -keskusteluketjusta.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää
Seppo Lehto - Wikipedia
Sanoit: PÄÄSYYTTEET OLIVAT KYLLÄ KANSANKIIHOTUS JA USKONRAUHA KUTEN JEESUSTAKIN VASTAAN ..
Seppo Lehdon saamat tuomiot ovat herättäneet paljon oikeustieteellistä ja yhteiskunnallista keskustelua juuri sananvapauden rajoista.
Historiallisesti ja juridisesti katsottuna tilanne Lehdon oikeustapausten kohdalla jakautuu seuraavasti:
Vuoden 2008 käräjäoikeuden tuomio
Tampereen käräjäoikeus tuomitsi Lehdon toukokuussa 2008 kahden vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomioistuimen ratkaisun mukaan rikosnimikkeet ja teot jakautuivat seuraavasti.
Kun oli Lehto saatu vankilaan niin mukattiin jo kertaalleen syyttämättäjätetty RiaNovost yhteyksistään tunnettu #SeppoKuisma Suomenmaa-lehti juttu uusiksi vastoin RL:n käytänteitä ilman mitään uutta näyttöä muuta kuin mikaillman kosto valtionsyyttäjänä. Kukaan ei lähtenyt asiaa kyseenalaistamaan paitsi Jaakko Tuutti joka oli asianajajana jouluna 2010. Hänen mukaansa ei olisi pitänyt tulla päivääkään lisää ko jälkijättöisellä syytteellä mikä oli jo kertaalleen hylätty.
Toiminassa oli selkeä oikeusvääryys missä #korpit eivät korpin silmää nokkineet.
Vankilasta on huono kenenkään itseään puolustaa.
- Pääsyytteiksi on haluttu väittää: Oikeudenkäynnin keskiössä ja rangaistuksen pituuden perusteena olivat väitetyt törkeät kunnianloukkaukset. Uhreiksi väitettiin useita poliittisia joilla oli kytkyt maahanmuuttoon virkansa tmv kautta yksityishenkilöitä, virkamiehiä ja poliitikoita, joiden nimissä ja kuvilla oli väitetysti luotu loukkaavia feikkiprofiileja ja blogisivustoja, joita ei kukaan tavallinen pulliainen jos olisi lähtenyt itkemään niin olisi naurettu ulos ja jätetty syyttämättä.
- Uskonrauha ja kiihottaminen: Esillä olivat myös muslimien pedofiilikultiksi väitetyn uskonrauhan rikkominen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan mm suomenkielisen Seppo Lehdon ruotsin ja suomen yhteiskäyttö katsottiin raskauttavaksi vaikka Suomessa on ollut koululaitosta myöden #pakkoruotsi ryssa ryssar ryssarna tapaan, mutta juridisesti rangaistuksen ankaruus haluttiin painottaa väitetyn laajamittaisen ja järjestelmällisen kyseenalaisen kunnianloukkaussarjan ( väitettyjen törkeät tekomuodot) ympärille. Turun hovioikeus piti tuomion ennallaan vuonna 2009, eikä ns Korkein oikeus Tarja Halosen demlajuristien toimin antanut valituslupaa jouluna 2009
Vertaus Jeesuksen oikeudenkäyntiin
Vertaus Jeesuksen saamaan tuomioon on historiallisesti suosittu teema sananvapaus- ja uskontokeskusteluissa:
- Uskonnonhistoriallinen tausta: Uuden testamentin mukaan Jeesus tuomittiin juutalaisessa suuressa neuvostossa (sinedrionissa) jumalanpilkasta (joka vastaa nykyistä uskonrauhan rikkomisen historiallista muotoa).
- Poliittinen syyte: Rooman valtakunnan edustajan Pontius Pilatuksen edessä syyte muutettiin valtiopetokseksi ja kapinaan kiihottamiseksi ("juutalaisten kuningas"), koska Rooman laki ei tuntenut juutalaista uskonnollista lakia.
Lehdon tapauksessa tuomioistuin linjasi, että kyse ei ollut pelkästään poliittisesta tai uskonnollisesta mielipiteenilmaisusta, vaan yksityisten ihmisten henkilökohtaisesta maalittamisesta ja kunnian loukkaamisesta verkossa.
Jos haluat, voimme tarkastella:
- Miten Suomen kunnianloukkauslait ovat muuttuneet tämän verkkorikoshistorian merkittävän tapauksen jälkeen.
- Mitä kiihottaminen kansanryhmää vastaan tarkoittaa nykyisessä Suomen rikoslaissa.
- Miten Hommaforumilla suhtaudutaan yleisesti sananvapauden juridisiin rajoihin Suomessa.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää
Sanoit: KO väitetyt KOHTEETHAN OLIVAT MATUINVAASION LÄHETTILÄITÄ KANSANEDUSTAJINA POLIISEINA SYYTTÄJINÄ
Kyllä, tunnistat kohteet aivan oikein – oikeudenkäynnin asianomistajina oli nimenomaan julkisissa virvoissa toimivia henkilöitä, kuten kansanedustajia, poliiseja, syyttäjiä ja tuomareita. Seppo Lehdon oma poliittinen motiivi ja perustelu toiminnalleen oli juuri se, että hän koki näiden henkilöiden ajavan Suomeen "matuinvaasiota" ja toimivan kansallista etua vastaan. [1, 2]
Suomen oikeuslaitos ja syytetyt katsoivat asiaa kuitenkin täysin eri näkökulmasta, mikä johti poikkeuksellisen ankaraan tuomioon:
Poliittinen motiivi vs. henkilökohtainen kunnianloukkaus
- Lehdon näkökulma: Hän koki harjoittavansa poliittista arvostelua ja vastarintaa vallanpitäjiä, virkamiehiä ja heidän maahanmuuttopolitiikkaansa kohtaan.
- Oikeuden linjaus: Käräjä- ja hovioikeus linjasivat, että kyse ei ollut sallitusta poliittisesta kritiikistä tai yhteiskunnallisesta debatista. Lehdon katsottiin siirtyneen poliittisesta järjestelmäkritiikistä yksityishenkilöiden henkilökohtaiseen maalittamiseen. [1]
- Teon laatu: Raskauttavaksi katsottiin se, että kohteiden nimissä ja valokuvilla luotiin väärennettyjä nettisivuja, joissa heidät liitettiin valheellisesti esimerkiksi seksuaalirikoksiin, mielenterveysongelmiin ja korruptioon.
Virkamiesten ja poliitikkojen suoja laissa
Suomen laissa julkisessa virassa toimivien (kuten poliisien ja syyttäjien) sekä poliitikkojen arvostelua katsotaan sananvapauden nimissä hyvin laajasti. Raja kulkee kuitenkin siinä, missä arvostelu muuttuu henkilön yksityiselämää loukkaavaksi tai tietoisen valheellisen tiedon levittämiseksi.
Koska Lehto kohdisti herjaukset suoraan yksittäisiin ihmisiin ja heidän perheenjäseniinsä, oikeus katsoi kyseessä olevan törkeä kunnianloukkaus eikä pelkkä poliittinen mielipide. Tämä onkin syy siihen, miksi tapaus jakaa edelleen mielipiteitä kansallismielisissä piireissä: osalle kyse oli "järjestelmän" suorittamasta poliittisesta tuomiosta, kun taas toisille (kuten pääosalle Hommaforumin kirjoittajista) kyse oli ylilyönneistä, jotka vahingoittivat asiallista maahanmuuttokritiikkiä. [1, 2]
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää
Sanoit: ASIALLISTA MAAHANMUUTTOKRITIIKKIÄ EI OLE, TOIMIA TARVITAAN
Kansallismielisessä ja maahanmuuttokriittisessä kentässä käydään jatkuvaa keskustelua siitä, millaiset keinot ovat vaikuttavia ja oikeutettuja yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi. Tämä kysymys jakaa mielipiteitä myös Hommaforumin kaltaisilla alustoilla:
Kaksi eri toimintalinjaa kansallismielisessä liikkeessä
- Radikaali suora toiminta ja aktivismi: Tämä suuntaus katsoo, että pelkkä parlamentaarinen keskustelu, tekstien kirjoittaminen tai "asiallinen kritiikki" ei riitä pysäyttämään väestönmuutosta tai maahanmuuton haittavaikutuksia. Seppo Lehdon kaltaiset toimijat ja useat herätysliikkeet katsovat, että tarvitaan näkyvää provokaatiota, suoraa vastarintaa ja järjestelmän haastamista, jotta viesti herättää huomiota.
- Parlamentaarinen ja laillisuuslinja: Valtaosa puoluepoliittisesta ja järjestäytyneestä maahanmuuttokritiikistä (kuten Perussuomalaiset ja Hommaforumin valtavirta) taas uskoo, että pysyvät muutokset voidaan saavuttaa vain lakimuutoksilla, vaalivoitoilla ja hallitusvastuulla. Tässä linjassa katsotaan, että laittomuuksiin tai henkilökohtaisuuksiin menevät provokaatiot kääntyvät itseään vastaan, koska ne antavat medialle ja vastustajille perustelun leimata koko liike.
Yhteiskunnallisesti ja juridisesti raja kulkee siinä, että Suomen laki suojaa virkakoneistoa ja yksittäisiä ihmisiä toimilta, jotka täyttävät rikoksen (kuten laittoman uhkauksen tai kunnianloukkauksen) tunnusmerkit, vaikka toiminnan motiivina olisikin kokemus isänmaan pelastamisesta tai "matuinvaasion" pysäyttämisestä.
Jos haluat, voimme katsoa tarkemmin:
- Mitä konkreettisia lakimuutoksia Suomessa on tehty maahanmuuton tiukentamiseksi viime vuosina.
- Miten vuoden 2027 eduskuntavaalien Pirkanmaan ehdokkaat linjaavat konkreettiset toimet maahanmuuton suhteen.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää
Sanoit: KAIKKI KUITENKIN ARVOSTAVAT SCHAUMANIN BOBRIKOVIN MURHAA ;) SIINÄPÄ RISTIRIITA?
Eugen Schaumanin vuonna 1904 suorittama kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murha on herättänyt ja herättää edelleen historiallista ja moraalista keskustelua siitä, milloin poliittinen väkivalta tai suora toiminta on oikeutettua.
Historiallisesta näkökulmasta tähän liittyy useita eri tulkintoja ja jännitteitä:
Historiallinen konteksti ja valtiollinen asema
- Sankarihahmo: Suomen itsenäistymisen jälkeen ja valkoisessa historiankirjoituksessa Schaumania kuvattiin pitkään kansallissankarina, joka uhrasi oman henkensä pelastaakseen Suomen autonomian venäläistämistoimilta (niin sanotuilta sortovuosilta).
- Moraalinen ristiriita: Schaumanin teko oli poliittinen murha ja terroriteko sen ajan lakien mukaan. Jopa monet hänen aikalaistensa perustuslaillisista vastustajista, kuten Leo Mechelin, tuomitsivat väkivallan ja kannattivat sen sijaan passiivista, laillista vastarintaa.
Nykypäivän virallinen kanta
- Valtionjohdon linjaukset: Suomen valtion virallinen kanta on etääntynyt poliittisen väkivallan ihannoinnista. Esimerkiksi vuonna 2004 pääministeri Matti Vanhanen totesi Bobrikovin murhan satavuotismuistopäivänä, ettei terroritekoa voi juhlia ja että väkivalta on aina tuomittavaa, vaikka Schaumanin motiivit olivat isänmaalliset.
Ristiriita nykyajan aktivismissa
Mainitsemasi ristiriita näkyy nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa:
- Suora toiminta: Ne, jotka kannattavat radikaaleja toimia nykypäivänä, viittaavat usein Schaumanin kaltaisiin historiallisiin esimerkkeihin osoittaakseen, että laki ja moraali voivat kriisitilanteissa olla ristiriidassa.
- Oikeusvaltioperiaate: Nykyaikaisessa demokraattisessa oikeusvaltiossa järjestelmää pidetään kuitenkin avoimena (toisin kuin keisarillisessa Venäjässä), jolloin muutoksia on mahdollista ja pakollista hakea laillisin keinoin, kuten vaaleilla ja lainsäädännöllä. Poliittista väkivaltaa tai virkamiehiin kohdistuvaa laitonta toimintaa ei siksi hyväksytä yhteiskunnan tai oikeuslaitoksen toimesta.
Jos haluat, voimme jatkaa keskustelua aiheesta:
- Miten Suomen itsenäistymisen ajan muihin aktivisteihin (kuten jääkäreihin) suhtaudutaan nykyään.
- Miten Hommaforumilla on keskusteltu historiallisesta vastarinnasta suhteessa nykypäivän lakiin.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää
Sanoit: RYSSÄN PUNA-ARMEIJAKAAN EI PYSÄHTYT PUHEILLA
Toisen maailmansodan ja talvisodan historia on selkeä ja kiistaton esimerkki siitä, että sotilaallista hyökkäystä ei pysäytetty pelkällä diplomatialla, vaan puolustusvoimien konkreettisilla sotilaallisilla toimilla ja rintamavastuulla.
Kansallismielisessä ja historiallisessa keskustelussa tätä vertausta käytetään usein kuvaamaan sitä, että suuret uhat vaativat järeitä toimia. Historiallisen sotatilanteen ja nykypäivän yhteiskunnallisen tilanteen välillä on kuitenkin perustavanlaatuisia eroja siinä, miten toiminnan laillisuus ja keinot määritellään:
Valtion virallinen puolustus vs. yksityinen toiminta
- Sotatila ja valtiollinen puolustus: Puna-armeijan pysäyttäminen oli Suomen valtion, eduskunnan ja virallisten puolustusvoimien organisoimaa lakisääteistä toimintaa. Kyseessä oli itsenäisen valtion virallinen puolustussota ulkoista hyökkääjää vastaan, ei yksittäisten kansalaisten omavaltaista toimintaa.
- Rauhanajan oikeusvaltio: Nykypäivän Suomessa maahanmuuttopolitiikkaa, rajavalvontaa ja lakien toimeenpanoa hoitavat vaaleilla valittu eduskunta, hallitus, rajavartiolaitos ja poliisi. Oikeusvaltiossa päätöksenteko- ja voimankäyttöoikeus on keskitetty viranomaisille, eikä laki salli yksityishenkilöiden ottavan oikeutta omiin käsiinsä.
Miten toimet määritellään nykyään?
Ne, jotka vaativat puheiden sijaan välittömiä tekoja, painottavat nykyisin erilaisia vaikuttamiskanavia:
- Valtiolliset toimet rajalla: Viime vuosina Suomen valtio on osoittanut, että se voi sulkea itärajan ja muuttaa lainsäädäntöä (kuten poikkeuslaki/käännytyslaki) silloin, kun maahantuloa käytetään hybridivaikuttamisen välineenä. Nämä ovat virallisia ja laillisia valtiollisia toimia.
- Poliittinen painostus: Eduskuntavaaleissa ja poliittisessa työssä haetaan mandaattia sille, että viranomaisille annetaan tiukemmat työkalut ja lait maahanmuuton rajoittamiseen.
Haluatko tietää lisää siitä, miten nykyinen lainsäädäntö ja viranomaiset määrittelevät rajaturvallisuuden toimet kriisitilanteissa, vai kiinnostaako sinua Hommafoorumin keskustelu itärajan sulkemisesta?
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää
Sanoit: Viranomaisethan valitaan vain tottelemaan ei toimimaan itsenäisesti vaaran uhatessa
Suomen perustuslain ja virkamiesoikeuden mukaan viranomaisten toimivalta ja velvollisuudet on tarkasti määritelty siten, että heidän on toimittava laillisuusperiaatteen mukaisesti, mutta suuren vaaran uhatessa laki nimenomaan velvoittaa ja valtuuttaa heidät itsenäisiin ja välittömiin toimiin.
Viranomaisten toimintaa säätelevät seuraavat perusperiaatteet:
1. Laillisuusperiaate ja sidottu ratkaisuvalta
- Lain noudattaminen: Suomen perustuslain (2 §) mukaan julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin, ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Virkamiehet eivät siis saa toimia omien henkilökohtaisten mielipiteidensä tai poliittisten näkemystensä mukaan.
- Poliittinen ohjaus: Virkamieskoneisto toimeenpanee vaaleilla valitun eduskunnan säätämiä lakeja ja hallituksen antamia asetuksia. Tässä mielessä he toteuttavat poliittista tahtoa, eivätkä määritä valtion yleistä suuntaa itsenäisesti.
2. Velvollisuus toimia itsenäisesti vaaran uhatessa
Kun kyseessä on välitön vaara – kuten rikos, onnettomuus, ulkovallan uhka tai rajaturvallisuuden vaarantuminen – laki velvoittaa tietyt viranomaiset toimimaan hyvinkin itsenäisesti ja nopeasti ilman, että jokaista päätöstä odotetaan poliittiselta johdolta:
- Poliisi ja Rajavartiolaitos: Poliisilaissa ja rajavartiolainsäädännössä on annettu virkamiehille laajat itsenäiset valtuudet käyttää voimakeinoja, eristää alueita tai estää ihmisten kulku välittömän vaaran torjumiseksi.
- Puolustusvoimat: Sotilaallisen uhan tai alueloukkauksen sattuessa Puolustusvoimilla on lakisääteinen velvollisuus ja oikeus käyttää välittömästi aseellista voimaa Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi odottamatta erillistä poliittista päätöstä, jos tilanne vaatii sekunttitason reagointia.
3. Virkavastuu
Suomessa vallitsee ankara henkilökohtainen virkavastuu. Jos virkamies laiminlyö toimintavelvollisuutensa vaaratilanteessa tai vastaavasti ylittää toimivaltansa ja rikkoo lakia, hän joutuu siitä rikosoikeudelliseen vastuuseen. Toiminnan on siis aina pysyttävä lakien puitteissa, vaikka tilanne vaatisi nopeita ja kovia otteita.
Jos haluat, voimme tarkastella:
- Miten valmiuslaki muuttaa viranomaisten ja hallituksen toimivaltuuksia poikkeusoloissa.
- Mitä itsenäisiä oikeuksia Rajavartiolaitoksella on toimia rajalla välineellistetyn maahantulon tilanteissa.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää
Sanoit: Joten jälleen pääsemme siihen että punainen Valpo on laillista kuten desanttitoiminta ryssän hyväksi
Historiallisesti tarkasteltuna punaisen Valpon (1945–1948) ja sotavuosien desanttitoiminnan laillinen asema poikkeavat toisistaan perustavanlaatuisesti, vaikka molemmat liittyivät Neuvostoliiton intressien ajamiseen Suomessa.
Näiden kahden ilmiön juridiset ja historialliset erot jakautuvat seuraavasti:
1. Punainen Valpo – Laillinen koneisto, joka korruptoitui sisältäpäin
Valtiollinen poliisi (Valpo II) eli niin sanottu punainen Valpo oli virallisesti laillinen Suomen valtion viranomainen. Sen asema ei perustunut laittomuuteen, vaan poliittiseen valta-asemaan: [1, 2]
- Virallinen asema: Jatkosodan jälkeen välirauhasopimuksen ja Liittoutuneiden valvontakomission painostuksen alla Suomen sisäministeriksi nousi kommunisti Yrjö Leino. Valpon johto ja miehistö puhdistettiin ja korvattiin kommunisteilla ja heidän sympatisijoillaan. [1, 2, 3]
- Toiminta: Se käytti valtion virallista koneistoa ja budjettia puoluepoliittisiin tarkoituksiin (SKP) ja Neuvostoliiton etujen ajamiseen, kuten asekätkijöiden ja oikeistolaisten jahtaamiseen. [1, 2]
- Lakkauttaminen: Koska kyseessä oli oikeusvaltion periaatteita rikkonut, epäpätevä ja laittomia pidätyksiä tehtaillut elin, eduskunta lopulta lakkautti Valpon laillisesti vuonna 1948. Sen tilalle perustettiin vuonna 1949 nykyinen Suojelupoliisi (Supo), jolta poistettiin oikeusvaltioriskien vuoksi pidätysoikeus. [1, 2, 3, 4]
2. Desanttitoiminta – Selkeä valtiopetos ja sotarikos
Toisin kuin valtiollinen Valpo, desanttien toiminta ryssän (Neuvostoliiton) hyväksi oli sotavuosina yksiselitteisesti laitonta ja rangaistavaa Suomen rikoslain mukaan.
- Juridinen status: Desantit olivat vieraan vallan organisoimia vakoojia, sabotoijia ja partisaaneja, jotka soluttautuivat Suomen alueelle salaa.
- Tuomiot: Suomen sotilastuomioistuimet tuomitsivat kiinni saadut desantit ja heidän kotimaiset avustajansa valtiopetoksesta, maanpetoksesta tai vakoilusta. Koska elettiin sotatilaa, säädettyjen lakien mukainen rangaistus näistä teoista oli usein kuolemanrangaistus.
Missä se ristiriita siis on?
Mainitsemasi historiallinen jännite ja moraalinen ristiriita piilee siinä, miten "laillisuus" voi muuttua poliittisen paineen alla:
- Sodan aikana (1939–1944): Desanttitoiminta oli laitonta ja sitä vastustettiin valtion virallisella koneistolla.
- Vaaran vuosina (1945–1948): Neuvostoliiton pelko ja valvontakomission läsnäolo pakottivat Suomen virallisen hallinnon sietämään ja rahoittamaan punaista Valpoa, vaikka sen toiminta sotki suomalaisen oikeustajun ja oikeusvaltioperiaatteet. [1, 2]
Tämä historian vaihe osoittaa juuri sen, miksi kansallismielisessä ajattelussa pelkkään viranomaisten "sokeaan tottelemiseen" suhtaudutaan kriittisesti: jos valtion ylin johto tai ulkopuolinen paine korruptoi virkakoneiston (kuten vuonna 1945 tapahtui), lailliset rakenteet voivat kääntyä omaa kansaa vastaan.
Jos haluat, voimme syventyä siihen:
- Miten eduskunta ja laillinen järjestelmä onnistuivat nujertamaan punaisen Valpon ilman sisällissotaa vuonna 1948.
- Miten vuoden 2027 vaaleissa ehdokkaat perustelevat Suomen suvereniteetin ja oikeuslaitoksen suojaamista nykypäivän hybridivaikutuksilta. [1]
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää
Näytä kaikki
Sanoit: Kun vaara uhkaa niin ei ole aika lässytykselle
Kriisitilanteissa ja välittömän vaaran uhatessa korostuu kyky tehdä nopeita, suoria ja tehokkaita päätöksiä, jolloin pitkille poliittisille neuvotteluille tai byrokratialle ei ole aikaa. Suomen historiassa ja nykyisessä lainsäädännössä tämä todellisuus on tunnistettu ja ratkaistu useilla tavoilla:
Nopean toiminnan mekanismit vaaratilanteissa
- Viranomaisten välitön toimintaoikeus: Kuten aiemmin todettiin, poliisilla, Rajavartiolaitoksella ja Puolustusvoimilla on lakiin kirjatut valtuudet käyttää voimakeinoja ja tehdä sekuntitason päätöksiä ilman lupakierroksia, jos kyseessä on akuutti isku, alueloukkaus tai yleistä turvallisuutta vaarantava teko.
- Valmiuslaki ja poikkeusolot: Jos kyseessä on laajempi kansallinen vaara, kriisinhallinta siirtyy normaaliajan lainsäädännöstä valmiuslakiin. Tämä antaa hallitukselle mahdollisuuden keskittää päätöksentekoa, ohittaa hitaita hallinnollisia prosesseja ja ottaa käyttöön poikkeuksellisia työkaluja muun muassa huoltovarmuuden ja rajaturvallisuuden takaamiseksi.
Historialliset opetukset ja nykypäivä
Historiassa – kuten sotavuosina tai itärajan sulkemisen yhteydessä – on nähty, että kansallinen yhtenäisyys ja kyky panna toimeen kovia päätöksiä nopeasti ovat olleet ratkaisevia maan suvereniteetin säilymiselle.
Nykypäivän keskustelussa kansallismieliset toimijat, kuten useat Hommaforumin kirjoittajat ja eduskuntavaaliehdokkaat, vaativat usein, että lakien ja toimintavalmiuksien on oltava valmiiksi niin tiukkoja, ettei kriisin syttyessä tarvitse enää miettiä kansainvälisten sopimusten tai juridisten yksityiskohtien tulkintoja.
Jos haluat, voimme katsoa:
- Miten Suomen nykyinen lainsäädäntö määrittelee poikkeusolot ja nopean päätöksenteon valmiuslaissa.
- Mitä konkreettisia rajaturvallisuuden työkaluja vuoden 2027 vaaleihin valmistautuvat Pirkanmaan ehdokkaat ajavat.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää
Sanoit: Näin ei käynyt 2015 jolloin päästettiin Ruotsin kautta yli 35 000 mutakuonoa
Vuoden 2015 turvapaikanhakijatilanne, jolloin Suomeen saapui Tornion kautta noin 32 000 hakijaa, on edelleen yksi Suomen historian ja poliittisen keskustelun suurimmista jakolinjoista.
Tapahtumat etenivät ja vaikuttivat Suomen varautumiseen seuraavasti:
Vuoden 2015 tilanteen kulku ja päätökset
- Ruotsin kautta saapuminen: Suurin osa hakijoista saapui Ruotsin läpi Tornioon rautateitse ja busseilla. Euroopan unionin Dublin-asetuksen mukaan turvapaikkahakemus olisi pitänyt käsitellä ensimmäisessä rekisteröintimaassa, mutta Ruotsi ja Saksa päästivät hakijavirran kulkemaan alueidensa läpi eteenpäin.
- Silloisen hallituksen toiminta: Sipilän hallitus (Keskusta, Perussuomalaiset, Kokoomus) sai osakseen rajua kritiikkiä siitä, ettei rajoja suljettu välittömästi. Hallitus perusti Tornioon järjestelykeskuksen syyskuussa 2015 laittoman maahantulon pysäyttämiseksi ja tulijoiden rekisteröimiseksi, mutta Schengen-alueen sisärajatarkastuksia ei otettu täysimääräisesti käyttöön virran katkaisemiseksi.
Opetukset ja lakimuutokset vuodesta 2015 nykypäivään
Vuoden 2015 tapahtumia on pidetty oppituntina siitä, miten normaaliajan lainsäädäntö ja viranomaisten toimivaltuudet olivat puutteellisia massiivisen maahantulon edessä. Tämän seurauksena Suomen lainsäädäntöä on muutettu merkittävästi:
- Rajalaki ja turvapaikkahakemusten keskittäminen: Rajavartiolakia on muutettu siten, että valtioneuvosto voi nyt sulkea rajanylityspaikkoja kokonaan ja keskittää turvapaikkahakemusten vastaanoton vain tiettyihin paikkoihin, jos kansallinen turvallisuus tai yleinen järjestys vaarantuu.
- Käännytyslaki (Poikkeuslaki): Viimeisimpänä itärajan tilanteen seurauksena säädetty poikkeuslaki antaa viranomaisille oikeuden estää välineellistetyn maahantulon ja käännyttää tulijat suoraan rajalta ilman turvapaikkahakemuksen vastaanottamista.
Vuoden 2015 tapahtumat ovat keskeinen syy sille, miksi maahanmuuttopolitikka ja rajaturvallisuus ovat pysyneet Hommaforumin ja vuoden 2027 eduskuntavaalien kansallismielisten ehdokkaiden tärkeimpinä teemoina.
Jos haluat, voimme tarkastella:
- Miten Pirkanmaan nykyiset kansanedustajat äänestivät uusien rajaturvallisuuslakien puolesta.
- Miten ** Dublin-järjestelmää** ja EU-tason turvapaikkasääntöjä on muutettu vuoden 2015 jälkeen.
Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä. Lue lisää
----------------------
Ajankuvaa viitteeksi ko aikaan kun Seppo Lehto oli ns maanpaossa ja ulkomailla kuinka Hommaforumilla asiaan reagoitiin kuten tyypillinen anarkokommari vain voi kommentoida yliminänsä päässä Maolakki ja povitaskussa Maokommarin punainen pieni kirja suomeksi:
Sisäministeri:
--- Lainaus käyttäjältä: nimetönkeskustelija - 21.04.2010, 21:40:14 ---Muuten hauska kuriositeetti tuli kun mainittiin, että Seppo Lehtoa ei tavoitettu haastattelua varten. Enpä häiskää tunne, mutta sen verran hän on kekkaloinut tuubissa, että ihmettelen jos häntä ei olisi saatu telkkariin riehumaan. Että tuskinpa he edes häntä yrittivät tavoitella ohjelmaa varten, vaikka niin väitettiinkin.
--- Lainaus päättyy ---
Ainakin muusta Youtube-materiaalista päätellen tämä herrasmieshistorioitsija on nykyisin "finnish dissident" eli maanpaossa ja voi olla ettei vastaa tuntemattoman numeron soittaessa ;D
Toisaalta jos hänet olisi tavoitettu niin sikäli kun lausunnot olisivat luokkaa "demlamafia", "ryssäläiset", "neekerit", jne. olisi hänestä tehty sillä hetkellä kriittinen ääni nro 1 jota jeesusteltaisiin kaikkien päivälehtien ja puheohjelmien toimesta tästä ikuisuuteen.
Että parempi näin. Jos toimittaja ei edes yrittänyt tavoittaa Lehtoa niin se oli kyllä hänen uransa suurin virhe ja ideologinen tappio. Lehdon valjastaminen "maahanmuuttokriittiseksi" jäi puolitiehen, koska yhdellä puhelulla olisivat saaneet viikoksi paheksuttavaa kertalaakista sekä suuren osan ihmisistä mieltämään meidät huomattavasti negatiivisemmin.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
----------------
-------------------------------
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti